Ernst August (Braunschweig)
| Ernst August | |
|---|---|
| Cumberlandin ja Teviotdalen herttua | |
 Herttua Ernst August, Gustav Rienäcker 1916 | |
| Braunschweigin herttua | |
| Valtakausi | 1913–1918 |
| Syntynyt |
17. marraskuuta 1887 Penzing, Wien, Itävalta–Unkari |
| Kuollut |
30. tammikuuta 1953 (ikä 65) Marienburgin linna, Hildesheim, Länsi–Saksa |
| Hautapaikka | Ernst Augustin mauseoleumi (Welfenmausoleum), Herrenhausenin palatsin puisto, Berggarten, Hannover |
| Puoliso | Viktoria Luise |
| Lapset |
Ernst August IV Georg Wilhelm Frederika Christian Oskar Welf Heinrich |
| Koko nimi | Ernst August Christian Georg |
| Suku | Hannover |
| Isä | Ernst August |
| Äiti | Thyra, Tanskan prinsessa |
Ernst August (17. marraskuuta 1887[1] Penzing, Wien, Itävalta–Unkari – 30. tammikuuta 1953 Marienburgin linna, Hildesheim, Länsi−Saksa) oli Braunschweigin herttuakunnan viimeinen hallitsija vuosina 1913–1918 ja samalla myös Welfin hallitsijasuvun viimeinen hallitsija.
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ernst August Christian Georgin vanhemmat olivat Braunschweigin herttua Ernst August ja Tanskan prinsessa Thyra.
Isä Ernst August oli Welfin viimeisen sukuhaaran päämiehenä vuonna 1884 kuolleen Braunschweigin herttua Vilhelmin laillinen perijä, mutta Saksan keisarikunnan hallitus oli estänyt häneltä valtaannousun, koska hän oli myös Preussiin vuonna 1866 liitetyn Hannoverin kuningaskunnan kruununtavoittelija.[2]
Avioliitto ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Ernst August nuorempi toukokuussa 1913 avioitui keisari Vilhelm II:n tyttären Viktoria Luisen kanssa, syntyi hänen isänsä ja keisarin välille yhteisymmärrys ratkaisusta, jossa hänen isänsä luopui oikeudestaan Braunschweigin kruunuun hänen hyväkseen ja Saksan keisarikunnan liittoneuvosto kumosi vuonna 1884 tehdyn päätöksen sijaishallituksen asettamisesta Braunschweigiin. Avioliitto paransi kahden suvun välejä, sillä Preussi oli vallannut Hannoverin vuonna 1866 Ernstin isoisältä Hannoverin herttua Georg V:ltä Preussin-Itävallan sodassa.
Ernst August tuli näin Braunschweigin herttuaksi 1. marraskuuta 1913. Hän ehti hallita viisi vuotta kunnes joutui luopumaan kruunusta vuoden 1918 marraskuun vallankumouksen yhteydessä.[2] Perhe oli maanpaossa Cumberlandin linnassa lähellä Gmundenia Ylä-Itävallassa.
Vuonna 1912 Ernst August, rikas Cumberlandin ja Teviotdalen herttuan tittelien perijä, oli tullut Berliinin hoviin kiittämään keisari Vilhelm II:ta kruununprinssi Vilhelmin ja prinssi Eitel Friedrichin osallistumisesta oman veljensä prinssi Georg Wilhelmin hautajaisiin. Hannoverin suku asui tuolloin maanpaossa Gmundenissa, Itävallassa. Berliinissä ollessaan Ernst August tapasi Viktoria Luisen ja he ihastuivat toisiinsa.
Ernst August avioitui Preussin prinsessa Viktoria Luisen kanssa 24. toukokuuta 1913 Berliinissä pidetyissä loisteliaissa häissä, joissa hääaterialle Berliner Statschlossissa osallistui 1 200 kutsuvierasta. Ne olivat viimeinen suuri Euroopan kuninkaallisten kokoontuminen ennen ensimmäistä maailmansotaa, jossa tulevat viholliset Vilhelm II, Yrjö V ja Nikolai II olivat läsnä.
Heille syntyi viisi lasta:
- Ernst August IV (1914–1987), Hannoverin perintöprinssi; avioitui 1951 prinsessa Ortrud von Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin (1925–1980) kanssa; heillä oli kuusi lasta, joista vanhin poika Ernst August V von Hannover (s. 1954) on suvun nykyinen päämies, avioitui 1999 Monacon prinsessa Carolinen kanssa. Toinen avioliitto 1981 kreivitär Monika zu Solms-Laubachin kanssa (1929–2015), ei jälkeläisiä.
- Georg Wilhelm (1915–2006), avioitui Kreikan prinsessa Sofian (1914–2001) kanssa, joka oli prinssi Andreaksen ja Alice von Battenbergin tytär, heillä oli jälkeläisiä
- Frederika (1917–1981), avioitui pikkuserkkunsa Kreikan prinssi, tulevan kuningas Paul I:n kanssa, heidän poikansa oli Konstantin II ja tytär Sofiasta tuli Espanjan kuningatar
- Christian Oskar (1919–1981) avioitui Mireille Dutryn (s. 1946) kanssa; avioero 1976; ei jälkeläisiä
- Welf Heinrich (1923–1997), avioitui Ysenburgin ja Büdingenin prinsessa Alexandran (1937–2015) kanssa; ei jälkeläisiä
Toisen maailmansodan loputtua vuonna 1945 heidän asumansa Blankenburgin linna Harzissa Ala-Saksissa joutui Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle. Brittijoukot evakuoivat heidät kuningas Yrjö VI:n käskystä koko omaisuutensa kanssa Yhdistyneen kuningaskunnan miehitysvyöhykkeelle, omistamaansa Marienburgin linnaan Hildesheimiin, jossa Ernst August asui puolisonsa kanssa kuolemaansa vuoteen 1953 asti. Vanhin poika ja isänsä perijä Ernst August IV teki linnasta museon vuonna 1954. Tämä aiheutti leskiäidin ja pojan välille riitaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nordisk familjebok, täydennysosa (1923), s. 636 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 4.10.2017.
- ↑ a b Ernest Augustus (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 4.10.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ernst August (Braunschweig) Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
